015. Vuosi 2019

Vuosi oli ja meni, jälleen. Blogihiljaisuus on ollut tänä vuonna entistä pahempaa, mutta se on ollut yksi asia, mikä on pitänyt jättää pois selvitäkseni uupumuksesta. En tiedä, lukeeko kukaan enää blogeja, mutta oma mieli lepää kirjoittamisessa ja lopun kaiken minulla on edelleen oppimista treenien aukaisussa itselle. Ei sillä, että treenit vuonna 2019 taisivat jäädä kahden käden sormilla laskettavaksi. Kamera pysyi myös hyvin pitkälti naulakossa. Muutaman kerran kaivoin sen sieltä ja totesin, että kalusto olisi päivitettävä. Tällä hetkellä puhelimellakin saa parempia kuvia aikaiseksi. Sellaista. Tavoitteitakin oli asetettu tälle vuodelle jonkin verran ja käydään ne nyt läpi:

LUX
★ Toko ALO-starttaus (mahdollisesti TK1)
★ Toko AVO liikkeet kisakuntoon (mahdollinen startti loppuvuoteen)
★ 1m PK-este (+ hyppytekniikka)
★ Jälkeä (Lux oli ilmoitettu yhdelle jälkipäivälle, mutta päivä peruuntui)

★ Canicross/Pyöräily
Tämän viimeisen tavoitteen kohdalla onnistuttiin edes puolittain, sillä muutaman kerran käytiin pyöräilemässä ja uskallettiin jopa ohittaa muita koirakoita pyöräillessä. Kuitenkin tämä kaatui hieman siihen, ettei kunnollista kulkinetta ollut kotona.

Luxin vuoden tärkein tehtävä on ollut huolikoirana olo. Se on pitänyt minusta huolta paljon, sekä tunnistanut kipukohtauksia ja estänyt lähtemästä ulos. Lux on myös käynyt kummikoirailemassa Anulla, sekä piristänyt siellä arkea ja opettanut tottiksen treenausta. Neiti saksanpaimen on edelleen täydellinen sielunpuolikkaani.

SONA
★ Yhteistyö kuntoon!!
Tämän lasken onnistumiseksi. Malinoisista on kasvanut vallan mukava koirakansalainen ja meillä on hauskaa, kun teemme yhdessä. Sonan kanssa asioita ei voi ottaa liian vakavasti ja se on helppo yksin, sekä yhdessä. Sona näytti myös olevansa mitä mainioin matkakoira ja nauttivan autoilusta.

★ BH treeni
★ Toko ALO kisavalmiiksi
Sona on opetellut perusasioita, kuten luoksetuloa (kesällä juoksi ohjaajalta nilkan nivelsiteet rikki vauhtiluoksarissa), seuruuta ja paikallaan olemista. Jäävistä ei pienellä malinoisilla oli mitään hajua, eikä tarvikaan olla vielä. Sonan seuruu on hirveän hyvällä mallilla, eikä se luoksarissakaan enää törmää. Paikkis tarvii edelleen paljon häiriötä - kuten koko koira muutenkin.

★ AVO liikkeet treeniin

★ Jälkeä
Sonan kanssa ilmoittauduttiin MEJÄ -päivään ja käytiinkin onnistuneesti jäljestämässä siellä. Malinois tykkäsi hommasta ja oli hirveän taitava nenänsä kanssa. Jälkeä olisi tarkoitus ajaa enemmän, sikäli mikäli maastoja vaan löydetään

Kokonaisuudessa Sona kehittyi hirveän paljon vuoden aikana - kasvoihan se pienestä malinoisista isoksi - ei tosin henkisesti. Koko koira on henkisesti vielä ihan kesken, eikä siltä voi vielä vaatia mitään, mitä aikuiselta koiralta voi. Myös kropaltaan se on ihan kesken - koko tyyppi kehittyy äärimmäisen hi-taas-ti. Mutta ei se haittaa, Sona saa niin paljon aikaa kuin vain suinkin tarvii.

OHJAAJA
★ Ruokavalio parempaan kuntoon
★ SLE hallintaan ja opettele kuuntelemaan kroppaa
★ Ajankäytön hallinta

Näistä en haluaisi edes puhua. Ruokavalio on edelleen yhtä sekaisin kuin seinäkello - loppu vuodesta olen onnistunut hieman edes säännöllistämään ruokailuja. Sapuskan sisältö ei vaan ole mitään kovin laadukasta. SLE kiukuttelee enemmän kuin aikaisemmin ja totesin muutamalle ystävälle, että minusta tuntuu kuin olisin maannut tämän vuoden sohvalla/sängyssä kivuissani ja ollut kyvytön toimimaan ollenkaan.

Olen kuitenkin opetellut kuuntelemaan kroppaa edes jonkun verran - ja mitä se minun tapauksessani tietää - niin sairaslomapäiviä töistä ja peruttuja menoja. Joudun arvottamaan kaupassa käynnin ja ruuanlaiton välillä ja silloin on vaikea syödä, kun ei voimat riitä tekemään ruokaa.

Meillä kuviot ovat hieman muuttuneet ja Neela koirineen muutti saman katon alle. Valkoinenpaimenkoira Kida ja pomeranian Pomo vilahtelevat varmasti kuvissa ja teksteissä jatkossakin.

Muita uusia kuvioita on lähinnä se, että neiti malinois on muutamia kertoja käynyt treenaamassa agilityn alkeita lainaohjaajan kanssa.