tiistai 8. tammikuuta 2019

012. Vuoden 2019 tavoitteet

Joka vuosi sitkeästi kirjoitan tavoitepostauksen, jotta on jotain mihin palata, kun aika koittaa. Tämän vuoden tavoitteet tulevat olemaan hyvin paljon kiinni minun olostani ja siitä, kuinka autoimmuunisairaus pysyy hallinnassa. Toivon todella, että pystyn tekemään asioita, jotka piristävät mieltäni, kuten koirien kanssa vietetty aika.



LUX
Toko ALO-starttaus (mahdollisesti TK1)
Toko AVO liikkeet kisakuntoon (mahdollinen startti loppuvuoteen)
1m PK-este (+ hyppytekniikka)
Jälkeä
Canicross/Pyöräily

SONA
Yhteistyö kuntoon!!
 BH treeni
Toko ALO kisavalmiiksi
AVO liikkeet treeniin
 Jälkeä

OHJAAJA

Ruokavalio parempaan kuntoon
SLE hallintaan ja opettele kuuntelemaan kroppaa
Ajankäytön hallinta

perjantai 4. tammikuuta 2019

011. Vahinko nimeltä Sona


En teoriassa ollut ikinä hankkimassa toista koiraa. Enkä todellakaan malinoisia. Mutta sellainen vain käveli elämääni. Sona saapui Kärkölästä, kennelnimettömältä kasvattajalta. Myynti-ilmoitus piinasi minua pitkään, joten edelleen nartun ollessa vapaana peruutuksen vuoksi päätin ottaa yhteyttä. Pentu kuulosti lupaavalta ja halusin käydä katsomassa sitä. Vaikka se oli malinois. Rohkea pentu, sekä tasapainoiset vanhemmat hurmasivat minut. Sona nukahti syliini ja tiesin sen olevan juuri minulle. Tummanpuhuva hulinois, joka hurmasi isännänkin saman tien.

Hain pennun viikko Luxin BH kokeen jälkeen, jolloin se oli 10vk. Kasvattaja toi pennun minulle Lahden juna-asemalle ja siellä se meni kuin kala vedessä. Junamatkan Sona oli täysin rauhassa, lähinnä vain nukkuen koko ajan. Kotimatkaa taitettiin vielä paikallisbussilla onnistuneesti. Pentu oli saapunut kotiin.


Tytöt toimivat toistaiseksi hyvin yhteen. Lux on ollut todella pitkähermoinen pennun kanssa, ja tuntuu, että Sona on näistä kahdesta se, joka on enemmän tulta ja tappuraa. Huomaan myös, että pennun kasvaessa Luxin tapa leikkiä sen kanssa on muuttunut paljonkin. Enää se ei varo niin paljoa pentua, kun pentu on jo Luxin kokoinen ja painaakin kohta saman verran.

Sonan kanssa on opeteltu elämään arkea. Sen kanssa on lenkkeilty, se on ollut kerran hoidossa, se on matkustanut autossa. Olen aktiivisesti ottanut Sonaa enemmän mukaan lihan hakureissuille ja käynyt sen kanssa pyörimässä Mustissa ja Mirrissä. Sona on aika rennon letkeä kaveri. Nyt sillä on alkanut puskemaan hieman mörköikää päälle, mutta silti se on aika tasapainoinen belgiksi.

Näitä kahta verrattaessa Sona on tosiaan terävämpi, mutta sekään ei kuitenkaan häiritsevän terävä. Sona on myös hyvin hiljainen. Ahneus kulkee sillä verissä ja pieniä harrastuspohia ollaan tehty. Sonan kanssa olen myös pitkästä aikaa leikkinyt paljon enemmän kuin Luxin kanssa pentuna. 

010. Vuoden 2018 tavoitteiden läpikäynti

Mielenkiintoinen vuosi. Alkuvuodesta muutettiin kaupunkiin. Toukokuussa Link lähti koeajalle uuteen kotiin ja marraskuussa kotiutui malinoispentu nimeltä Sona. Tavoitteita ollaan saavutettu jonkun verran. Vuoden treenimäärät eivät nousseet kovinkaan isoiksi, mutta sitäkin tärkeimmiksi. Ollaan reissattu niin kasvattajalla kuin yhdellä leirilläkin ja suoritettiin BH-koe hyväksytysti, sekä samaten luustokuvaukset hyvin tuloksin. Nyt meillä on kaikki ovet avoinna, mutta tähän vuoteen lähdetään oman sairauteni varjostamana.


KOIRA
 Tokon alokkaan liikkeet kuntoon
Lux on käytännössä valmis alokkaaseen. Tokikaan se ei ole tehnyt yhtään alokkaan paikkamakuuta, tai hyppyä yhtä kertaa enempää. Muuten kuitenkin kaikki alokkaan liikkeet on OK -kunnossa.


 Ruutua, noutoa, sekä eteenlähetystä
Näistä tehtiin lähinnä vain eteenlähetystä. Noutoa puolikkaina, mutta keskityttiin enemmän kapulan pitämiseen, kuin noutojuttuihin.

★ BH:n seuruukaavio
Tämä taidettiin myöskin saada kondikseen, koska koko BH suoritettiin lävitse lokakuussa.

 Rally-Tokoa
Rallylle ei suotu ajatustakaan koko hommassa yhtä lentävää "ilmoitan sen rally-mölleihin" ajatusta lukuunottamatta. En ilmoittanut.

 Canicross
Käytiin hölkkäämässä pari kertaa, sekä kerran fillaroimassa. Muuten pysyttiin normaalissa hihnalenkkeilyssä.

 Jälkeä
Jälkeä Lux ajoi juhannusleirillä kerran. Muuten jälkijuttuja ei ollakkaan tehty.

 Harrastus-H:n metsästys
Noup. Ei käyty näyttelyissä.

★ Viralliset luustokuvat (ehkä, saattaa venyä 2019)
Viralliset luustokuvat saatiin pois päiväjärjestyksestä tuloksin B/B, 0/0, LTV0, VA0, SP0

★ Silmä/polvitarkki
Ei käyty, en edes katsonut niitä sillä silmällä.


MINÄ:
 Suunnitelmallisia treenejä
Koen onnistuneeni tässä, kun saatiin aika pienellä treenillä esimerkiksi BH kasaan. Ehdottomasti treenattiin oikeita asioita ja koira meni eteenpäin.

 Uusia treenipaikkoja/kavereita
Enemmänkin toki oltaisiin voitu nähdä, mutta käytiin treenaamassa varmaankin 5-7 eri paikassa. Tavattiin uusia ihmisiä ja saatiin oppiakin hyvin.

 Ryhmäpaikka jossain lajissa (mielellään kummallekin koiralle)
Etsin edelleen ryhmäpaikkaa minua miellyttävästä porukasta. Eniten kuitenkin on niitä ei -vaihtoehtoja olemassa. Toinen koirakin vaihtui siinä sivussa.

★ Armollisuutta, järkevyyttä ja omaa hyvinvointia
Tämä on hieman niin ja näin. Vedin ja vedän edelleenkin kroppaani koville ehkä liiankin kanssa, enkä osaa rauhoittua oikein vieläkään olemaan, mutta muuten olen kokenut antaneeni itselleni lepoa sopivissa määrin.

sunnuntai 19. elokuuta 2018

009. Ensimmäinen Match Show

1.8 keksin loistavan idean lähteä match showhun Luxin kanssa. Alunperin minun piti ilmoittaa se SawoShowhun jollekin päivää, mutta se jäi ajatuksen tasolle. Koira ei kuitenkaan ikinä ole käynyt mätsärissä ja omistakin kehävuosista on jonkun verran aikaa. Lux oli sitäpaitsi vielä Anun hoidossa kyseisenä aikana.

Hain kaksikon kyytiin. Päivä oli kohtalaisen kuuma, muttei niin hirmu helteinen, mitä aiemmat. Yksi syy lähteä mätsäröimään oli se, että tapahtuma oli SPL Kuopion järjestämä ja siellä oli mm. Paras saksanpaimenkoira -luokka. Ilmoittautumisen pystyin hoitamaan kätevästi etukäteen ja paikalle saapuminen oli helppoa. Normaalista poiketen mukana oli ne apukädet, joten elämä oli hirveän stressitöntä ja helppoa.

Lux rauhoittui nopeasti koiravilinässä, vaikka tilanne oli sille uusi. Se kävi nätisti makoilemaan pyynnöstä ja odotteli rauhassa. Tuomari pääsi kehään kaikki aikuiset koirat ja katsoi samalla hampaat  ja rapsutteli koiraa muuten. Ilokseni luokassamme oli miestuomari, joita näkee harmillisen vähän. Lux suhtautui tuomariin rauhallisesti, ei väistänyt ja näytti hampaat hyvin. Harmillisesti tuomari ei hirveästi kopeloinut koiraa.

Kehässä meidän parina oli Luxia puolet isompi spk-uros ja jostakin syystä tuomari halusi, että koirat esitetään kävelyvauhtia koko ajan. Minusta liikkeet eivät pääse oikeuksiinsa siinä ja olisin mielelläni juossut ja tuonut koirani parhaat puolet esiin pitkän askeleen kanssa. Lux kuitenkin esiintyi hyvin, vaikka sininen nauha rapsahtikin. Kehuttiin kompaktiksi nartuksi.

Sinisten kehässä käveltiin ties kuinka monta kertaa ympyrää ja meidät asetettiin jonon hännille, joten mainittavaa menestystä ei tullut. Samaten Paras saksanpaimenkoira -kehässä osallistujia oli neljä ja nuori pentu palkittiin parhaana saksanpaimenena. Ei siis mainittavaa menestystä tästäkään.

Kokemuksena hirveän hyvä ja palkitseva kuitenkin ja suunniteltiin, että kimpassa lähdettäisiin useamminkin käymään mätsäreissä. Lux luultavasti siirtyy sitten Anun esitettäväksi.

keskiviikko 1. elokuuta 2018

008. Kuusamo valloitettu

22.-29.7 vietimme Kuusamossa unelmieni lomalla. Matkaseuraksi meille lähti Neela ja Ruu (7kk saksanpaimenkoirauros). Reissu oli hauska, rentouttava ja hyvin nollaava. Tiesin, että juuri tämän tarvitsin juuri tähän hetkeen pystyäkseni asennoitumaan arkeen taas paremmin.

Kiersimme seuraavat reitit:
Hiiden Hurmos 5km
Kanjonin Kurkkaus 6km
Riisin Rääpäsy 4,2km
Pieni Karhunkierros 12km

Reissu oli suunniteltu paljon aktiivisemmaksi, mutta lepopäivät välissä tekivät hyvää. Viikon sää oli aivan mainio, vain pari ylikuumaa päivää. Sadetta saatiin vähän niskaan, mutta sekään ei haitannut menoa. Pienen Karhunkierroksen sää oli aivan mahtava! Jaksoi hyvin tarpoa ja olla, kun mittari näytti vain 21 astetta plussaa ja pilvet estivät kuumimman auringon paahteen.


Hiiden Hurmos

Ensimmäinen reissupäivä

Kanjonin Kurkkaus

Pieni Karhunkierros

Riisin rääpäsy


Riisin rääpäsy




Viimeinen päivä, pakkailua ja hienot koirat.

maanantai 16. heinäkuuta 2018

007. Kesäkuun tavoitteiden läpikäynti



Kesäkuun tavoitteet onnistuivat oletettua paremmin, vaikka leiri olikin välissä sotkemassa, kuten myös arkielämä hankaloitti jonkin verran treeniasioita. Lux myös vieraili kesäkuussa ensimmäisen kerran Anun hoivissa.

Kierto kuntoon
Kiertoa treenattiin muutamia kertoja puilla, mutta myös tötteröllä. Se sai luvan jäädä hautumaan hetkeksi, kun perusajatus alkoi löytymään.

Takapää mukaan käännöksiin
Tämän kanssa ollaankin tehty enemmän hommia. Olen yrittänyt opetella kävelemään kunnolla ja antamaan tilaa koiralle, jolloin se kääntyy hyvin. Olen myös vahvistellut paljon käännösten mielentilaa ja hiljaisia käännöksiä.

50 askeleen seuruu (hihnassa, hihnatta + ilman ääntä)
Tämä tavoite vaihdettiin lähinnä mielentilatreeniin. Olen palkkaillut koiraa hiljaisesta suorituksesta ja siedättänyt sitä kehuihini ja kosketuksiini saaden hyvää vastetta.

1min paikkamakuu ilman suurempaa häiriötä
Makuuteltiin useampaan kertaan pätkiä. Minuuttia, kahta, välipalkalla. Satunnaisesti. Tuotiin myös häiriötä kehiin. Aika varman oloinen makaaja tulossa, ainakin näillä vaikutteilla.

2x viikossa uimaan
Ei varmaan täysin 2x viikossa tahtiin päästy, mutta Lux on löytänyt sisäisen vesipetonsa ja menee mielellään uimaan ilman mitään noudettavaakin. Se ui hyvällä tekniikalla ja selkeästi nauttii puuhasta täysin rinnoin.

5x lenkkeilyä vetovyön kanssa
Vetovyön kanssa käytiin kahdesti lenkillä. Ensimmäinen tehtiin ihan kävellen/hölkäten vetovaljaiden kanssa ja toinen taidettiin tehdä hihna pannassa kiinni kävellen. Molemmissa koira oli mainio tyyppi.

Kaupungissa käynti
Tämä kaupungissa käynti livahti heinäkuun ensimmäiselle, mutta mentiin kuitenkin! Bussilla keskustaan, käveltiin torilta sataman kautta Väinölänniemelle, haettiin jäätelöt ja hengailtiin viltillä lepohetkellä. Mukaan otimme naapurin koiransa kanssa. Mahtava reissu!

Heinäkuun jätän tarkoituksella tavoitteettomaksi. Meillä on ohjelmassa unelmien reissu Kuusamoon mökkeilemään ja helle rajoittaa tekemistä päivisin todella paljon. Lux viettää myös lomalomaa ihanan Anun luona näyttämässä millaista arkea saksanpaimenkoiran kanssa voi viettää.


torstai 5. heinäkuuta 2018

006. Kesäleiri 2018

Saimme kutsun liittyä Luxin kasvattajan järjestämälle jälki&tottis leirille juhannuksena. Mikäs olisi sen parempaa, kuin viettää juhannus upeiden koiraharrastajien ja lajien parissa. Ajankohta myös karsi suurimman osan ihmisistä pois ja ohjaus olikin hyvin henkilökohtaista.
Kolmen päivän leiri antoi lisää avaimia, sekä varmuutta tottikseen. Olin aika takki auki ensimmäisessä treenisetissä, kun vanha kunnon ääni puski pintaan sieltä. Lux kerkesi keräämään kierroksia koirakärrystä, sillä se on jo yhdistänyt viimevierailultamme, että kärry tietää töitä. Päivän kuluessa sain kuitenkin koiran paremmin haltuun ja se on teknisesti aivan mieletön. Teimme lyhyttä treeniä keskittyen tunnetilaan, sekä toimimiseen vieraassa paikassa. Koirahan kulkee ihan hyvässä kuplassa, kun minä onnistun sen siihen tuomaan.

Viimeisenä päivänä teimme myös ulkokentällä tottista ja saimme hyvin koiran virheet esiin, sekä todistettua minulle, että minulla on kuitenkin avaimet toimia koiran kanssa ja saada se mukaan, kunhan lopetan suorittamisen ja annan sydämeni koiralle.

Tottiksen lisäksi käytiin tekemässä Luxille ensimäinen jälki pellolla. Olen itse aivan hukassa ohjaamisen kanssa, mutta koirahan tekee hemmetin hienoa työtä, kun sen vain antaa tehdä. Todettiin, että Luxille tarvitsee tehdä jäljet mieluummin lihapullilla/nakeilla, jotta motivaatio säilyy. Pelkkä turvotettu ruoka ei oikein kunnolla jaksanut kiinnostaa. Hyvä nenä sillä silti on ja vähän harmittaa ettei kunnollisia peltomaastoja ollut enemmän.

Näin myös paljon erilaisia koiria tekemässä tottista, sekä jälkeä. Nämä viikonloput ovat aina silmiä avaavia, sillä tietoa tulee niin paljon. Hienointa oli nähdä iso presa-uros tekemässä tottista. Leirin hyvä puoli oli myös se, että tutustuimme Luxin kanssa kunnolla tulevan Kuusamon reissun matkakaveriin, eli Pätkis -dobberiin. On sanoin kuvailemattoman ihanaa, että kahden vanhan ystävyksen saman ikäiset koirat tulee toimeen keskenään näinkin saumattomasti.